Tämä blogi kertoo kirjoittajan, Nelli, elämästä maailman toisella puolen Australiassa. OnNELLInen -blogi on vähän niin kuin päiväkirja -vaikka useimmin kyllä kuukausittain kirjoittelen! Jaan täällä kuulumisiani, kerron suunnitelmistani, ideoistani ja kiinnostuksistani. OnNELLInen haluaa olla uskalias, erilainen, aito, hauskakin, ja tietenkin oma itsensä eli nellimäinen XX















Sunday, 26 August 2012

Mulla oli vajaa kaksi viikkoa aikaa näyttää Ullalle Melbournen parhaita paloja, joten vakuutin hänet pysymään hereillä saapumispäivänä, jotta hän "välttäisi" pahimman jetlagin. Itse muistan kesäkuun 6. päivän aamun kuin eilisen, kun saavuin tänne kotia kentältä ja mieleni teki ottaa pikkutorkut... James joutui kirjaimellisesti repimään minut ylös sängystä, jotta minun olisi helpompi päästä Australian rytmiin. Ulla suoriutui rankasta saapumispäivästään erinomaisesti kahden kahvikupin, energiajuoman ja kovan tsempin avulla -go Ulla!
Me suuntasimme heti samana päivänä cityyn (Melbournen keskustaan) junalla ja otimme ne tärkeät Flinders Street Station -kuvat. Varsinainen ohjelmamme oli kuitenkin Melbourne Aquarium, jossa en itsekään ollut vielä käynyt. Siellä me Ullan ja kanssa vietimme mukavat 2-3 tuntia ihmetellen merenelämää. Käväisimme vielä ennen kotiinpaluuta keskustan muutamassa vintage-liikkeessä. Minun mukaani tarttui villapusakka -niille kun on täällä meidän kodissa näin "talvisin" käyttöä, vaikka ulkolämpötila väittäsikin muuta.

kotikatu

Ullan taidekuvia

Pingu

ja toinen

pingviinit uimassa

-_-

Nemoa etsimässä

Hain tarina

The city
Keskiviikkona mulla oli taas töitä, joten otin Ullan mukaani Chadstonin ostoskeskukseen, jossa minä myin viisi tuntia hikihatussa leipää Ullan harrastaessa shoppailuterapiaa.
Olin töissä viime viikolla aina perjantaihin saakka, joten lauantai oli ensimmäinen kunnollinen vapaapäivä, jolloin suuntasimme J:n ja Ullan kanssa Healesville Sanctuary:iin. Se on n.tunnin ajomatkan päässä sijaitseva ulkoilmaeläintarha, jossa on vain Australian omia eläinlajeja. Sateisesta säästä huolimatta meillä oli kiva päivä, jonka kohokohta oli ehdottomasti kenguruiden syöttäminen eläintenhoitajan ohjeistuksella. Ne kengurut olivat jotenkin ihanan rauhallisia ja herttaisia -selvästi siis ihmisruokkijoihin tottuneita. Oli ihana huomata itsestään, miten noinkin yksinkertainen asia kuin eläimen ruokkiminen ja silittäminen saa aikaan hymyn huulille. xx


ei tunneta ei

Australian devil!!! (ei siis oikeassa koossa)

tutustuttiin pikku-kengurun kanssa

Pelikaani
Vilivilperi nukkuu

pallerot (koalat) nukkumassa
Tässä sitten vielä Instagram- kuvia...

pikku-dingo
lintu-show
EMU
me vain!

No comments:

Post a Comment