Tämä blogi kertoo kirjoittajan, Nelli, elämästä maailman toisella puolen Australiassa. OnNELLInen -blogi on vähän niin kuin päiväkirja -vaikka useimmin kyllä kuukausittain kirjoittelen! Jaan täällä kuulumisiani, kerron suunnitelmistani, ideoistani ja kiinnostuksistani. OnNELLInen haluaa olla uskalias, erilainen, aito, hauskakin, ja tietenkin oma itsensä eli nellimäinen XX















Friday, 30 November 2012

And who was the next one? Hi there, can I help you? Hi how are you this morning? What can I get you? Would you like to try some of our traditional Xmas cake while waiting? It's a really delicious fruit cake! How is your day being? Are you working or having a day off? Is there anything else for you today? No worries, that goes to $3.30! Do you need a carry bag? Thank you and enjoy the rest of your day, see you! Siinäpä pikkuinen small talk, jota toistan sen muutaman sata kertaa päivässä :D Mun työ franchise- ketjun leipomossa edellyttää tiettyjen juttujen toistamista jokaisen asiakkaan kohdalla. Voin sanoa, että jos vertaa asiakaspalvelutöihin Suomessa niin täällä ja tässä nykyisessä työssäni saan ihan luvan kanssa olla äänessä eikä kukaan katso mua alta kulmien... Rupesin ihan miettimään et mitä oon oikein sanonut asiakaspalvelutilanteissa Suomessa vai sanotaanko noissa tilanteissa oikeestaan mitään? Täällä työskentely sopii mulle, koska oon aina tavallaan tykännyt olla esillä ja avata suuni :D



Jampan kaa bussia odotellessa...

...otetaan tietysti muutama kuva!


täysikuu mollottaa taivaalla vielä 5.30am :))


Töiden jälkeen bussia odotellessa.. aurinkoa ja +38 lämmintä. Kyllä tarkeni!



..on aikaa taas kuville :)


päivän lounas: leipä ja pinaatti töistä ja lohi viereisestä delistä :))


kotikatu


:)


mun "yöpöytä"


riisipaperirullat @ Jamesin kotona


Lisa ja Molly taikoivat illallisen :)


Lucy teki jälkiruuan :)


nyt on Lucyllakin Oroton-laukku ;)



Taas ollaan torstaissa ja matkalla töihin. Me treffattiin eilen Jamesin kanssa mun työkaveri Claudia ja hänen miehensä Carlos sekä mun esinainen Margie ( oma femininen versioni esimiehestä ) ja hänen miehensä Polo sekä mun pomo Rick ja hänen vaimonsa Bec Queen Victoria night marketeilla. Aika hauskaa oikeestaan, että hengailen mun pomon ja managerin kanssa vapaa-ajalla, mutta eikö tämä kerrokin siitä, että hyvissä väleissä ollaan! Toinen hauska juttu on se, että nämä kolme pariskuntaa ovat kaikki naimisissa ja mun manager ja pomo puolisoineen 15-20 vuotta vanhempia... Mut musta onkin aina tuntunut siltä, että mulla synkkaa "aikuisten" kanssa hyvin :) (itseäni en miellä aikuiseksi -vielä)


Queen Victoria night market


Queen Victoria night market oli tupaten täynnä, kun me saavuttiin mun töistä suoraan Margien ja Polon kanssa. Jamesin löysin muutamien väärien kordinaattien jälkeen ( mun käyttämä sisääntuloportti ei kuulemma ollukaan pääportti ja raitiovaunupysäkkejä oli myöskin ympäri markettipaikkaa, ei vaan siinä mun kohdalla, niin ja katos oli koko hehtaarikokoisen alueen päällä...).No Joo myönnetään, että oon huono paikantaa itseni hah. Anyway night market oli aivan uskomaton kokemus; katos oli täynnä vieriviereen pystyttyjä kojuja, joissa oli tarjolla kaikenmaailman ruokia. Mielenkiintoisin bongaamani keittiö tarjosi Trinidad&Tobagon kansallisruokaa! Me käytiin Claudian kanssa ensimmäisenä kiertämässä lähikojut muiden pitäessä pöytäpaikkaa. Meillä teki mieli sangriaa, mutta kun nähtiin se sadan metrin jono, päätettiin tyytyä valkoviiniin toisesta pienestä kojusta. Ruuaksi ostimme sekä meille, että miehillemme, espanjalaista ruokaa. Me naiset päädyttiin annoksiin mustekalaa perunapedillä. Oli muuten myyjän kehujen veroinen ruoka! Vesikielellä söin ja nautin valkoviinistäni. James ja Carlos saivat annokset perinteistä paellaa. Musta oli tosi kiva, että James tapasi mun työkavereita. Me naiset mentiin ruuan jälkeen vielä kiertelemään muita luontaistuote ja tilpehöörikojuja ja James, Rick, Carlos ja Polo jäivät olusille. Näissä tilanteissa oon aina niin ylpeä ja onnellinen, että mulla on James. Tiedän, että James on avoin, hyväkäytöksinen kaikissa tilanteissa ja tulee toimeen jokaisen kanssa eikä mun tarttee stressata mistään! Samalla tavalla minäkin olen ollut ja tulen olemaan Jamesin kavereiden ja tuttujen kanssa. Oon oikeestaan alkanut jo tottua, siihen että mulle kaikki on uutta :D


ihmisiä oli tungokseen asti

Trinidad and Tobago!


Claudia & Nelli


mustekalaa!

Jammesin paellaa


Bolivialaisia käsitöitä

prinsessatarvikkeita... nyt oon kyllä katkera lapsuusajastani.


pientä krääsää...


kylttikauppa (naurattaa aina nää suomenkieliset sanat :D)


cupcakes

cupcakes (soap ones)

aussieläinpehmot :)

time to go home



Vielä palaten noihin piirteisiin, joista oon Jamesissa ylpeä; James on todella sellainen ihminen, jota arvostan ja oon iloinen, että enimmäkseen se osaa olemisellaan aina ilahduttaa mut :) Toki niitä huonojakin piirteitä on ( niin kuin mullakin!!!) ja yksi sellainen Jamesillä on huolettomuuskoskien& epäjärjestyneisyys koskien kotiamme. Joudun aina muutaman kerran päivässä muuttumaan jäkättäväksi akaksi, kun tää herra jättää kaiken sekaisin/kesken?!? James kyllä sanoikin eilen, että mun täytyy ymmärtää häntä, sillä siivoaminen ei tule häneltä luonnostaan :D No mut ilahduttava asia on jälleen se, että tämä on onneksi yksi niistä piirteistä, joita VOI muuttaa ;) Se voi ottaa aikansa, mut niimpä ottaa sekin, että minä opin nostamaan käteistä automaatista Jamesin kukkaron sijaan :)
Jälleen ollaan perjantaissa ja Bob Marleyn sanojen mukaan; "one day to go, looking for the next day" XX


aamiaista :)

mun uudet kaunokaiset


tälläsiä loafereita oon etsinyt since London ja nyt löysin kauniit, nahkaiset, alennuksesta  :)

huh hellettä, joten kevyttä päälle!

my love <3 (jotka tosin koetteli mun ongelmajalkoja ekana päivänä)

tälläinen pikkukaveri voisi helpottaa koirakuumetta :)

Sumo salad
 

perjantai-illan kokkailut: uunimunakasta :)








































































No comments:

Post a Comment