Tämä blogi kertoo kirjoittajan, Nelli, elämästä maailman toisella puolen Australiassa. OnNELLInen -blogi on vähän niin kuin päiväkirja -vaikka useimmin kyllä kuukausittain kirjoittelen! Jaan täällä kuulumisiani, kerron suunnitelmistani, ideoistani ja kiinnostuksistani. OnNELLInen haluaa olla uskalias, erilainen, aito, hauskakin, ja tietenkin oma itsensä eli nellimäinen XX















Monday, 5 November 2012

Derby Day

Uusi viikko on aloitettu levätyn sunnuntain jälkeen klo 4.30 tänä aamuna. Mulla todella soi herätyskello tohon aikaan, koska aloitan työt (avaan Chadstonen leipomon) klo 7 reikäreikä. Istun nyt junassa matkalla South Yarraan, jossa vaihdan junaa... Mun päätepysäkki on Oakleigh eli Jamesin kotikulmille palaillaan! Anyway Oakleighsta joudun ottaa viel bussin Chaddyyn (ajallisista syistä). Näitä seiskan aamuvuoroja mulla on tällä viikolla peräti kolme eli ajoissa oon liikkeellä! Joudun näinä aikaisina aamuina kulkee pidempää reittiä, koska eka bussi kulkee liian myöhään... Ainut plussa näissä aamuissa on se, että junamatkat on ilmaisia ennen klo 7!! No nythän se nähdään...
Mut nyt siihen varsinaiseen aiheeseen eli Derby Dayhin, joka oli lauantaina. Minä, James, Pat ja Katie valmistauduttiin ajoissa lauantai päivään. Meillä oli gourmet continental breakfast made by Pat & James (minä lisäsin pöytään vesimelonia ja salaatinlehti -lautasen). Olin jo edellisiltana kattanut pöydän ja aamulla sit jouduin sivusilmällä, samaan aikaan laittautuessani, seurailee miesten touhuja. James mm. ignorasi mun pöytään asetellut kahvikupit ja oli JO kaataa isoihin muumi/tim tam/ AFL -mukeihin kahvia, mut ehdin onneks väliin. Tälläisinä erikoisjuhlapäivinä minä saan olla tarkka yleisilmeestä ;)
Aamupalan jälkeen me pukeuduttiin ja hurautettiin Patin autolla juna-asemalle (minä ja Katie ei voitu kävellä). Oli niin upeeta nähdä kymmeniä ja kymmeniä ihmisiä juhlavasti pukeutuneina asemalla. Sää oli jo aamusta aurinkoinen, mikä lupasi hyvää!
Mut nyt tähän väliin vähän tarkennusta siitä MUN asusta. Toteutin asukokonaisuuteni Derby Dayn värien, valkoinen ja musta, mukaan. Mun täytyy aina hetki odottaa inspiraatiota, mut koskaan -niin kuin tälläkin kertaa- se ei ole pettänyt. Ostin nimittäin muutama viikko sitten valkoisen tunikamallisen pitsipaidan opshopista $5! No asua miettiessäni muistin sen paidan (josta muuten postasin aijemmin kuvan) ja päätin et se saa luvan kelvata. Tarttisin vaan jonkun mekonketaleen siihen alle ja sellainen, hihaton, valkoinen pitsiminimekko löytyi Chaddysta $30:lla. Mustan hatun minä omistinkin jo entuudestaan, joten päätin vaan etsiä muutaman kukkakoristuksen alekopasta. Löysin kaksi erilaista kukkapantaa, joista irroitin ne kukat ja ompelin ne sitten hattuun. Eli vanhasta saatiin uutta! Valkoinen unique mekkoväsäykseni terästyi rakkaimilla Lontoo -korkkareillani ja tuunatulla hatulla. Paras lisäys asuun oli kuitenkin erikoinen musta käsilaukku, jonka senkin löysin opshopista. Mulle tuli niin itsevarma olo mun asusta, koska tiesin, ettei samanlaista tulisi vastaan! Jamppa näytti komealta uudessa mustassa puvussaan ja kengissään, joiden hankinta muuten oli yhtä draamaa...Jamppa kun halusi yhdistää kahdet tarvitsemansa kengät (eli siis työ ja juhla) yksiksi. Minä kun sitten napakasti sanoin, ettei se tule onnistumaan, sillä minä -niin kuin varmasti Jamppa itsekin- haluan, että kengät ovat tarkoituksenmukaiset. Tämä mun täysin oikea toteamus aiheutti sen, että sain taas kuulla haukut pomottamisesta, mikä taas aiheutti sen, että minä marssin ulos kaupasta... Kaikki meni lopulta hyvin, sillä Jamppa osti tarkoituksenmukaiset JUHLAKENGÄT, jotka tosin piti tilata ja kertaalleen käydä vielä vaihtamassa, koska eka pari oli kahta eri kokoa... Huhu nyt jo naurattaa vaan ei silloin kyllä! Miksi miehet ei vaan tajua, että nainen on aina oikeassa ja se, että nainen sanoo sen ei tarkoita pomottamista. Niin että naisetko muka herkkähipiäisiä...
Mut nyt siitä itse Derby Daysta; me oltiin kaikki (16hlö) maksettu etukäteen $160, jotta meille järjestyi oma teltta-alue, jonne me voitiin tuoda omat juomat ja ruuat. Jamesin kaveripariskunta (Lee ja Bec) hoitivat järjestelyt, mikä sopi kyllä erittäin hyvin meille. Me tultiin alueelle vähän ennen puolta päivää yhdessä Kellyn (Jamesin Lontoon kämppis, joka asuu Sydneyssä) kanssa. Oli ihana nähdä ja jutella Kellyn kanssa, sillä viime kerrasta on jo miltei puolitoista vuotta! Tapahtuma-alueella porukka oli jo pienissä ja vähän isommissakin sievissä, kun me saavuttiin. Sää suosi koko päivän; aurinkoa ja +25 lämpöä. Kylläpä sidukka maistui hyvältä. Mielenkiintoinen fakta lauantailta oli se, että tapahtuma oli hevoskisat, muttei hevosista ollut tietoakaan. Tarkoitan, että varmaankin olisi pitänyt vain kävellä viereiselle rata-alueelle, mutta samapa tuo oli seurata jättiscreeneiltä kisoja! Minäkin löin vetoa useammassa kisassa voittaja hevosesta ja illan päätteeksi olin itsenivoittaja, sillä $25, jonka "tuhlasin" vaihtui $30!!! Jep eli plussan puolelle jäin ;) Totean, että paljon puhuttu Derby Day todella oli sen arvoinen! Aussit osaa tehdä jopa raveista elämyksen juhlapukeutumisella ja tietysti juomisilla hah!
Me jatkettiin lauantai-iltaa Docklands:ssa Jamesin, Kellyn ja Jamesin kaverin Muzzan kanssa. Muzz asui myös samassa aussitalossa Lontoossa, joten me vietettiin iltaa ns. Lontoo-porukalla.
Eilen sunnuntaina James joutui menemään töihin, mutta minä nautin vapaapäivästäni kiertelemällä Hamptonissa, oppshoppailemalla ja myöhemmin Katien kanssa Hampton beachilla. Illalla meillä oli neljästään barbecue ( Josh ja Trish eli meidän toiset kämppikset ovat olleet lomalla Sydneyssä, joten talossa on ollut -2 hlö hiljaisempaa). Anyway huomaan, että viikonlopulla on hintansa; tulin muutama tunti sitten töistä kotia ja olen niin puhki ja poikki kuin ihminen vain voi olla!!! Tänä viikonloppuna ajattelin ottaa rauhallisemmin, tosin tarkoitus olisi treffata Gemman kanssa ( joku oli myös mukana Derby Dayna) sekä myös työkavereideni kanssa. Saa nähdä mitä keksitään. I'll write again soon XX
Ps. Kuvat edelleen sekaisin ja ilman kuvatekstejä ...

No comments:

Post a Comment