onNELLInen: 3th week!

Kolmas viikkoni farmilla alkaa olla takana, joten kuulumisia taas ois luvassa! Tänään mulle sattui jotain hauskaa, joten aloitan sillä; Sue (rouva) pyysi mua tänään hoitamaan muutaman pankki- ja postiasian Murchisonissa (lähikylässä), koska hän ja Doug (isäntä) suuntasivat jo aamusta kauan odotetulle pidennetylle vkoloppu vapaalle (lähtivät telttailemaan). Minäpä lähdin sit autolla liikkeelle ja päätin omatoimisesti käydä tankkaamassa. No ajoin East-Murchisonin pienen ja kämäsen Shellin pihaan ja parkkeerasin autoni tankkauspaikalle ( ensiksi tietenkin väärinpäin, kun en muistanut luukun puolta...). Kun astuin sit ulos autosta ja aloin yrittää aukaista luukkua SORMIN, myymälästä käveli mun luo tämä vanhempi naishenkilö. Hänpä sitten ehti neuvoa mua avaamaan luukun auton SISÄPUOLELTA ja olikin jo valmiina aloittamaan tankkauksen, kun käännyin häneen päin. En oikeesti ehtinyt sanoa mitään muuta kuin vastata rouvan kysymykseen: "kuinka paljolla laitetaan?", jonka jälkeen hän vielä kysäisi: "Saisiko olla muuta?". Siitäpä sitten suuntasin pieneen, pimeään ja tunkkaiseen myymälää, jossa tiskin takana istui luultavasti aviomies, jolle vaimo tuli kertomaan mitä ja minkä verran mulle tankattiin. Minä maksoin, kiitin ja kävelin ulos autolle. Mulla oli kyllä niin puulla päähän lyöty -olo! Vieläkin tässä sohvalla istuessa mietin, et olinko vaan niin avuttoman blondin näköinen, että rouva tuli hoitamaan ihan kädestä pitäen sen tankkauksen :D taisihan siinä muuten joku rekka olla perässä tankkausvuoroa odottamassa...
Anyway tän tapahtuman lisäksi maanantaina ja tiistaina sain olla mukana auttamassa, kun eräs eläintarkastaja tuli meidän tilalla tarkastamaan ultraäänilaitteellaan meidän neiti-lampaat, joita olikin se reilu 1000 tarkastettavana, jotta Doug tietää onko siellä pikku karitsoja tulossa! Tulossa on yksösiä ja kaksosia aika mukavasti!! Eli siis 4-5 viikon päästä Nelli pääsee hoivaamaan pikkulampaita!!!! En malta odottaa!!!
Mun tehtävänä Ma-Ti oli siis lähinnä paimentaa lampaita koirien ja Dougin 82- vuotiaan isän, Alanin, kanssa. Niin ja olihan Jameskin sunnuntaina mukana, ennen kuin suuntasi takaisin Melbourneen. Meistä ois varmaan pitänyt saada pariskuntakuva kaikkien niiden lampaiden keskellä :D
Viikko on mennyt kivasti taas täällä. Musta on ollut mukava tutustua Doug ja Sue:n perheeseen - lähinnä Doughin vanhempiin ja veljen perheeseen. Eilen kävin siivoamassa isovanhempien luona, josta Doughin äiti mulle vielä maksoi. Keskiviikkona taas kävin syömässä Doughin veljen kotona (viereisellä farmilla). Minä ja James ollaan huomenna (lauantaina) menossa babysittaamaan Doughin veljen kolmea lasta: Briannaa (8-),Mark:ia (6-) ja Christopheriä (5-vuotta). Nää lapset jo kahden ensi näkemisen perusteella osoittaneet olevansa hyvinkasvatettuja, eloisia maalaislapsia. Uskon, että meillä tulee huomenna olemaan hauskaa ;)
Viime viikon lopusta mun pitää vielä kertoa vähän, sillä me oltiin Jamesin kaverin Mattin ja hänen kihlattunsa ( nyk. vaimonsa) häissä. Näitä juhlia oli odotettu -ainakin morsiamen fb-päivistysten perusteella- niin ja sen, että häävastaanoton paikaksi oli merkattu Hotel Windsor, joka muuten on yksi arvostetuimmista, vanhoista hotelleista Melbournen keskustassa. Vihkiminen, joka oli mun mittapuulla melko lyhyt (noin 15 min) tapahtui myöskin keskustassa, St Michael's kirkossa. Musta oli hauska huomata, että jopa pappi oli humoristinen ja rento iloisessa, "tavallaan epäkirkollisessa" vihkimisessä. On hyvä huomata, että vaikka ollaan kirkossa, niin omasta vihkimisestään voi tehdä juurikin niin epäuskonnolisen kuin itse kokee olevansa!
Häävastaanotto oli kaikkien niiden odotusten mukainen; meille kaikille 150 vieraalle (joista yksi kolmas osa oli Jamesin kavereita - meidän kämppikset mukaan lukien) oli katettu pöydät Windsorin juhlasaliin, joka oli kaikkine koristeellisine kattoineen ja peiliseinineen upea! Juhla oli tavallaan todella tutunomainen puheineen ja ruokailuineen ja diskoineen. Mun mielestä oli huomata ettei hääparia tai vieraita laitettu leikkimään mitään typeriä leikkejä. Alkoholi teki tehtävänsä ja sai ihmiset rohkaistumaan tanssilattialle, mikä oli menoa parhaillaan. Mulle hassu yllätys oli, että häät päättyivät jo ennen puolta yötä! Alkoholitarjoilu vain yhtäkkiä päättyi ja hotellin henkilökunta alkoi siivota pöytiä! Tää on kuulemma yleistä täällä ausseissa, että häät eivät kestä aamun pikkutunneille.. No sittenpä kun on kyse mun häistä, niin kyllä kestää!! Ei sillä, että ne ois seuraavat, mutta periaatteesta vaan totean :D
Huhu. Oliskohan tässä tullut taas kertoiltua jonkun verran. Mie oon tänään yksin täällä farmilla, koska Sue ja Doug ovat siellä telttailemassa ja Jameskin suuntaa tänne vasta huomenna aamusta. Mulle on annettu "turvallisuusohjeet" ja varmistettu, että pystyn olemaan yksin isossa talossa ja keskellä korpea. Oon sanonut, ettei mulla täällä ole hätää;poijjat ( koirat) on pihassa ja ovet saa lukkoon. Minä meinaan varmaan tossa vielä pimeässä pihassa ihastella tähtitaivasta! Suekin totesi, että jos minä olisin pelkäävä tyttö, niin tuskin olisin tänne maailman toiselle puolen päätynyt XX