Tänään onkin taas perjantai! Ajattelin kirjoitella mun mietteitä tältä viikolta, nyt kun istun tässä rauhassa teekupin kanssa sängyllä ja päivän työt on tehtynä! Viikko on mennyt taas sujuvasti rytmillä; pyöräily töihin, työt, pyöräily kotiin, päikkärit, treenaus, kokkaus ja nukkumaanmeno. Tänään toi työmatka ei tosin kovin sujuvalta tuntunut, kun noin 2/3 matkasta oli vastatuulta ja musta tuntui, etten edennyt matkassani yhtään!
Tiedättekö mulla on tosi erilainen fiilis täällä Ausseissa olosta, nyt kun palasin Suomesta takaisin. Ensinnäkin kaikki tuntuu niin tavalliselta; työt, ihmiset, arki. Toisekseen oon kokenut aika voimakasta erakoitumista, koska Suomi-loman jälkeen mulla on ollut tosi suomalainen olo -jos näin voi sanoa :D Musta on tuntunut et oon kokenut monet Aussijutut ja -tavat todella ärsyttävinä ja sit toisaalta ollut heti varpaillani, jos James on vaikka edes vitsillä heittänyt mitään negatiivista Suomesta. Tää olo on varmaan ihan normaali, koska sain hetken olla taas se joensuulainen tyttö Suomessa ja sit musta tulikin taas suomalainen tyttö Melbournessa. Käyn siis läpi kaikenlaisia fiiliksiä koko ajan, mut se mikä on muuttunut viime vuodesta on, että osaan jotenkin olla rauhallisesti näiden mun tunteiden kanssa. Mulla ei oo paniikki tai hätä mistään, koska osaan nyt pysähtyä ja ajatella järjellä. Tuntuu et oon saanut sen tunne-Nellin kuriin, millä on ollut tosin toisenlaisia seuraamuksia. Nyt kun oon tälläisessä tasaisen järkevässä olotilassa niin Jamesin mielestä oon kadottanut mun innostuksen asioihin ja musta on tavallaan tullut samalla tylsä (tiedän, että jos se tän nyt lukisi, niin se sanoisi, että oon ymmärtänyt väärin mitä se tarkoitti). Toi kommentti sai mut aluksi kauhun valtaan; mun pahin pelko on, että musta tulee tylsä ja innostumaton ihminen! Mut hetken järkeiltyäni onneksi tajusin, ettei musta sellainen ole tulossa. Kai meistä kaikki -myös tällaiset tuuliviiri tunteilijat niin kuin minä- tarvitaan elämässä hetkiä, joina tavallaan pysähtyä ja keskittyä niihin tylsiin perusasioihin ja jättää lennokkaat ajatukset ja intoilut vielä sinne pääkopan sisälle. Voisin sanoa, että mulla on varmaan ensimmäisen kerran elämässäni sellainen sisäisesti rauhallinen olo  -johtuuko se joogaamisesta vai mistä, sitä en tiedä- mut tästä tilasta haluan pitää kiinni! Sitäpaitsi niitä lennokkaita ajatuksia ja ideoita on jokaisessa päivässä, jos vaan osaa elää ne hetket. Mulla on ollut tapana ajatella, että kaiken pitäisi olla suurta ja ihmeellistä: ei elämä sitä ole (mussa oikeen vihlaisee, kun pessimisti-(oikeasti optimisti)Nelli ton ajatuksen kirjoittaa), mutta varmasti saan kaikista niistä pienistä ideoista ja ajatuksista voimaa. Kaikesta voi saada suurta, kun itse niin uskoo :)
Aina, kun mietin tulevaisuuttani niin tottakai sitä miettii, että voishan tää elämä helpompaakin olla. Seuraavan vuoden sisällä mulla taas on vara mistä valita: tullako takaisin Suomeen yksin vai Jamesin kanssa, hakeako opiskelemaan Suomeen yksin vai Jamesin kanssa, jäädäkö Melbourneen (sitä ennen on pitänyt hakea puolisoviisumia, johon on pitänyt säästää ja hankkia tarvittavat todistukset), muuttaako Jamesin kanssa omaan kämppään tästä meidän kimppakämpästä (ja olla säästämättä rahaa), säästää rahaa ja jatkaa asumista kimppakämpässä, kokeillako opiskella etänä Suomen avoimessa yliopistossa, kokeillako aloittaa jonkinsortin opintoja täällä Melbournessa (mistä rahat siihen?) ym. tällaisia "pikku" valintoja. Haloo Helsingin laulun sanoin: "Anna ajatella sekoilla ja olla vähän pihalla!". Siltähän tässä helposti tuntuu, mut järki-Nelli osaa nyt ottaa päivän. Tähän liittyen totean, että toi Haloo Helsingin uusin levy on kyllä aivan mahtava kaikkine biiseineen. Oon kuunnellut aina pyöräillessäni kyseistä bändiä ja jopa näinä vastatuulipäivinä polkimet pyörivät -kaikesta huolimatta- näiden biisejen soidessa. Halusin kopioida Hetki on kaunis -biisin sanat, koska ne todella kuvaa näitä mun fiiliksiä näin perjantaiseen iltapäivään :)


Mä tajuta sain, että hetki on kaunis
Mä tajuta sain, että nyt tai en koskaan tän hetken mä tahdon tallentaa
Mä hengittelen, olen täynnä voimaa
Mä tajusin sen, että onni on se, että mun sydän pomppailee
En odota aina uutta, muuten mä jään ilman mahdollisuutta elää elämää!

En laula tänään niista sydänsuruista,
Enkä laula tänään niistä hetkistä, jotka hukkasin turhiin toiveisiin
En laula tänään, surun kyynelistä
Mä onneni nään olemassa tässä ja nyt ja se pulppuaa

Jokainen sielu on kaunis,
Talven tai kesän sävel on kaunis
Ja laula jos tunnet tän onnen,
Laula siellä tai tuolla tai täällä tai missä se on.

Hetki on kaunis, vaan missä se on, missä se on
Hetki on kaunis, ja missä mä oon, siellä se on
Keinuissa, vaunuissa, tarhoissakin, siellä se on
Perheissä, jengeissä, kouluissakin, siellä se on
Kiireissä, yötöissä. arjessakin, siellä se on
Linnoissa, bingoissa, puistoissakin, siellä se on
Maailmanpyörissä, junissakin, siellä se on
Hetki on kaunis, ja missä sä oot, siellä se on

Mä tajuta sain, että hetki on kaunis
Mä tajuta sain, että nyt tai en koskaan tän hetken mä tahdon tallentaa

Nyt meinaan lähteä lenkille, jotta ehdin ajoissa, ennen kuin James tulee töistä. Oon luvannut kokata tänään ja luvassa olisikin sitten lampaanjauhelihapihvit, grillattua munakoisoa ja jogurttidippiä! Sain extra-vuoron töitä huomiselle lauantaille, mikä sopii hyvin, kun mun on tarkoitus tässä kuussa säästää rahaa. Niin en tiedä kerroinko, mutta oon myös "kuivilla" eli en juo myöskään alkoholia (täällä tunnetaan dry-July kuukautena), mikä meinaa sitä, että saan viettää rauhallisia viikonloppuja. Joskus se on munkin kokeiltava ja hyvinhän tää on mennyt. Tänäkin viikonloppuna James ja mut on pyydetty ulos, mutta mun päätös pitää ja huominen lauantai-ilta tulee olee ihan vaan rauhallista kotona oleilua :) Koitan saada jotain kuvia napsittua tän viikonlopun ajalta ja lisäillä niitä sitten tänne blogiin. Tämän kertainen postaus oli vaan kirjaimellista höpöttelyä, mut onneks sain edes pari hassua kuvaa tältä illalta :D XX

   Sandringham beach -nappasin kuvan 

   lenkiltä. Rakastan juosta merenrantaa

   pitkin :) Tässä vaiheessa oli vaan tuu-

   lista, mut viimeiset 15 min sainkin vet-

   tä niskaan!

   Tämän illan dinner made by me: lam-

   paanjauhelihapihvit, grillattua muna-

   koisoa ja pinjansiemeniä jogurtti-kas-

   tikkeella :) James tykkäsi x

   

Eka työviikko on takana päin ja huomenna alkaisikin jo seuraava, tuttuun tapaan klo 7.00 Chadstonin ostoskeskuksessa. On muuten kiva huomata, että on taas kiinni arjessa -en olisi uskonut tätä sanovani :D! Viimeinen puoli vuotta vaan meni jotenkin niin hektisesti enkä oikein itsekään aina tiennyt missä minä menen. Nyt tiedän; kotona Melbournessa, päivisin töissä ja illasta salilla treenailemassa ja sit vaan pikkuhiljaa, rauhassa, suunnittelemassa tulevaa. Mut se hetkessä eläminen, se muuten oikeesti on vaan paras ratkaisu!
Tänään heräsin aamusta automaattisesti klo 6.30 (työaamuina herään klo 5.10) ja siinäpä mietiskelin, että mitäpä sitä tänään meinaisisin. Kävin siinä sitten suunnittelemaan tulevan viikon ruokaostoksia ja menuta ennen kuin suuntasin salille hot jooga -tunnille. Löysin taas uudelleen tän hot joogan, sillä viime viikolla ehdin käydä pariinkin kertaan tunneilla. Hot jooga sopii mulle, koska sillä tunnilla joutuu vaan keskittymään hengittämiseen -niin ja niissä asennoissa pysymiseen! Jos nyt oon alkanut hokee tätä hetkessä elämisen -tunnetta, niin hot jooga on kyllä hyvä apu siihen. Olo on mitä mainioin ja treenatuin sen tunnin jälkeen!
Tässäpä tää sunnuntaipäivä sitten on mennytkin vaan kotosalla ollessa, pyykkiä pestessä, siivotessa ja ihan vaan eilisen päivän sanomalehteä lukiessa. James on tänään töissä, joten oon saanut nauttia omasta seurastani :D Hieman haikein mielin oon myös katsellut ilosaarirock-kuvia facebookista ja Instagramista. Jos olisin kotona Joensuussa niin sielläpä sitä itsekin varmasti olisi menossa mukana. No mut rokkeja tulee :)
Huomenna taas polkaisen reilut 30 min Chadstoniiin aamuvarhain. Mua ei ollenkaan haittaa aamuvarhainen nousu tai se fakta, että poljen pyörällä noin 10 km:n matkan kylmässä talviaamussa. Mulla on nyt tää nautin arjesta -asenne ja pyörällä polkissa saan itse määrätä reittini ja matkanopeuteni. Viime vuoden tosiaan kuljin julkisilla ja aikaa tuntui menevän reilusti tuplaten työmatkallani suuntaan ja toiseen. Musta se oli aika masentavaa istua vaan bussissa ja "tuhlata" aikaa. Pyöräillessä saan hyötyliikuntaa ja kuljen vieläpä nopeammin :) Haglöfsin coretex-asu on pyöräillessä päivittäinen asuni, joten musta tuli taas suomalainen tuulipukukansalainen :D!
Sekavassa järjestyksessä ja sekavin sanoin taas pienet kuulumiset. Ensi viikosta ei vielä ihmeempiä uutisia; viikonloppuna illallinen Jamesin vanhempien luona hänen kummisetänsä ja -tätinsä kanssa, mutta muutenpa mennään ihan päivä kerrallaan! Nyt lisäilen ne kuvat Jamesin ja hänen kaverinsa Michaelin kokkailuista viikko sitten viikonlopulta...niin ja muutamat muut unohtuneet! XX

mun ja Meten brunssi. Ikävä tota luomu jälkiuunileipää!!!

kuva 1 Ullanlinnan söpöläisestä :)

kuva 2

kuva 3 -ah rakastan tätä pikkuruista kotia!

kuva 4 -ompelukoneenjalat+vanhaovi =ruokapöytä= Nelli rakastui :)

kuva 5 -kompakti keittiö

tää kuva on Singaporen lentokentältä. Aurinko laskee :)

Melbournen lentokentältä. En päässyt ohjelmaan :)

The Brown Cow -ravintolassa aamupalalla tuloaamuna Jamesin kanssa :) annokseni; perunarösti, avokadomurskalla, uppokeitetty muna ja kylmäsavulohta <3

James teki kanaa appelsiinitomaattimurskalla ja pavuilla :)

James ja Michael kokkaamassa. Huomaa Jamesillä on mun essu, jonka sain perhepäivähoitajaltani mukaanviemisiksi :)

pojat teki alkuruoaksi chilikatkaravut

pääruokana "Napolinkanaa", paahdetulla sitruunalla ja punasipulilla :))

Tää kuva on perjantai-illalta. Olin juoksemassa Brighton beachillä ja sain ikuistettua ihanan auringonlaskun :)

Tässä mun kokkailuja: basa-fileet (kalaa) uunikasviksilla :)

meidän takapihalla (rikkaruohoja rönsyilevässä puutarhassa) tapaa nykyään vesilintuja :D

tein eilen tulista kurpitsakeittoa, jonka viimeistelin rapealla pekonilla -nam, vaikka itse sanonkin! 

uusi installaationi "Lontoon pitsimekko & elämänlanka". James oli ideaa vastaan, mutta tuossapa se nyt kaiken jälkeen keimailee 8)

lähikuvassa :)

Helsinki, 2.7.2013, istun tässä ystäväni Meten kämpillä. Oon just pessyt tiskit ja imuroinut kiitokseksi yöpaikasta (ja tietenkin siksi, että saan stylejä kuvia tästä söpöläisestä Ullanlinnan yksiöstä!). Matkalaukku on auki lattialla ja kohta pitäisi alkaa järjestellä kimpsut ja kampsut kasaan, kun lentokentälle on tarkoitus suunnata tuossa klo 20 jälkeen. Sitä ennen vielä tapaan mun toisen Lontoo-ystäväni, Reijan!

Kuten huomasitte, niin mun Suomi-loman bloggailusta ei vaan kerta kaikkiaan tullut mitään, vaikka kuinka olisi ollut juttuja ja hetkiä, mistä kirjoittaa. Oon ollut onNELLInen, että olen saanut viettää aikaa mun perheen ja kaikkien rakkaiden ystävien, sukulaisten ja tuttavien kanssa. No niin ja nyt tietenkin aloin itkemään, kun tuon lauseen sain sanottua. Välillä sitä miettii, että miksi tästä elämästä tekee tällaista draamaa; olisi vaan ollut niin paljon helpompaa jäädä Joensuuhun lukion jälkeen, käydä töissä, alkaa opiskella jotain ja olla omien läheisten ihmisteni ympäröimänä…

Melbourne, 10.7.2013, viikko siitä, kun aloitin tän postauksen Suomessa. Nyt sitä ollaankin kotona Melbournessa, käyty aamusta lenkillä ja töihin olisi lähtö noin parin tunnin kuluttua.  Olen muuten aika levollisella mielellä, jos tuohon Suomesta lähdönpäivään vertaa.  Nyt mulla on nimittäin taas arki, jota oon oikeasti kaivannut viimeisen puolivuotta. Aloitin työt jälleen tutussa Bakers Delight –leipomossa Chadstonin ostoskeskuksessa. Työkaverit olivat kaikki iloisia, että tulin takaisin. Hommasin jo viime torstaina eli saapumispäiväni salijäsenyyden Re-creation –salille Hamptoniin ja oon jatkanut siis tätä mun uudestaan löytynyttä urheiluinnostustani. Tällä hetkellä mulla ei ole paha stressi mistään (MITÄ?). Suomiloma teki tosiaan ihmeitä; aloin vaan luottaa itseeni ja siihen, että asiat järjestyvät. Kaikki ne keskustelut mun lähimmäisten ja rakkaiden ystävieni kanssa, auttoivat mua muistamaan kuka olen ja mihin pystyn –pystyn nimittäin mihin vaan!

James on edelleen sama oma itsensä –hyvine ja huonoine puolineen. Meillä oli tuossa toissa päivänä aika riitainen, mutta syvällinen keskustelu meidän yhteisestä tulevaisuudesta. Tietenkin tästä keskustelusta saatiin melko tummanpuhuva, kun meidän molempien ”huonot puolet” saivat värit käteensä. Siinä tilanteessa oikeasti mietin, että miksi, miksi minun piti valita tuollainen *italialaistaustainen aussi!? Mun ajatukset opiskelusta Suomessa ovat pahassa ristiriidassa Jamesin suunnitelmien kanssa. Toki ymmärrän sen, että kun toisella on vakituinen työ ja ajatukset säästämisestä tulevaisuuden kotia varten, ajatus kaiken sen jättämisestä muutamaksi vuodeksi minun takia, tuntuu mahdottomalta. Toisaalta itse puolustan itseäni sillä, että minä en voi elää toisen kautta ja mun on saatava toteuttaa omia haaveitani. Eihän tässä tilanteessa voinut muuta, kun todeta, että otetaanpas nyt ihan rauhassa ja aletaan käydä läpi kaikki vaihtoehdot. Kiireellä me ei saada minkäänlaisia (hyviä)päätöksiä aikaan.  Taas tuli mieleen, että olisipa vaan helpompi ollut pysyä siellä Joensuussa! Mutta nyt tulee se mutta; minä kun en näköjään koe saavani elämältä mitään tyydytystä, jos kaikki asiat vaan tapahtuvat ”helposti”. Tässä sitä sitten ollaan ja edelleen seison selkä suorana näiden kaikkien käänteiden päätteeksi! Jos jotain mainittavaa olen oppinut, näiden viimeisten viikkojeni aikani, niin se on kyllä se, että ottaa päivän kerrallaan, ajattelee rauhassa ja uskoo itseensä. Näillä mennään ja sitten kevennän vielä loppuun, että on tossa *italialaistaustaisessa aussissa jotain hyvääkin –näette sen noista viime lauantain illalliskuvista :D

*rakkaus –kaiken se kestää, tai ainakin yrittää

Taas luvassa sekalainen seurakunta kuvia Suomi-loman ajalta ja sit ihan viimeisiltä päiviltäni Melbournessa.

jäätelökioskilla kotikaupungissa :)

nukkekoti Joensuun taitokorttelissa

Taitokorttelin terassilta

Cindyn kanssa pötkötellään :)

Joensuu ilta-auringossa

feta-pinaatti-punajuuri -salaattia ja karitsaa vartaissa kera kapris-oliivi -dipin -nam!

juhannusneitona

Juhannus parhaassa seurassa <3

Juhannusyönä klo 1-2. I love Finnish summer xx

jätskeillä Liperin rantamakasiineilla :)

@Liperi

Tuulaaki, satamakahvila. Tultiin tänne lapsuuden perhepäivähoitajan kanssa jätskeille -ihan niin kuin ennen :))

vanilja vai mansikka -otetaan molemmat :P

ravintolalaiva-Elina ja Joensuun jokirantaa

taitokortteli

Brita-torttu, kahvittelemassa perhepäivähoitajani luona :)

tulevaisuuden hääsuunnitelmia ja ihan vaan parasta aikaa ystävien kanssa -brunssi @kahvila-Houkutus

@

häälahja paketissa madebyme

hetki, jona hyvä ystäväni ja hänen kihlattunsa saivat toisensa :)

niinhän ne sanoo :P

jälkiruokarahkat kotona, viimeisenä iltana ennen lähtöä :)