a new week!

Onpa muuten mukava aloittaa uusi viikko vapaapäivällä. Aamusta tuli tehtyä tunnin kevyt juoksulenkki -joka on muuten kolmas viikon sisään! Oon todella tyytyväinen ja onnellinen juuri tänään, sillä aurinko on kirjaimellisesti alkanut paistaa tähänkin risukasaan :) 

sydän taivaalla -nappasin kuvan kävelyltä. kaikkea sitä ehtii huomata, kun on aikaa katsella ympärilleen :)

näin meidän naapurustossa :)

Viimeisimmän postauksen jälkeen mun fiilikset ovat olleet vaihtelevat, mutta päällimmäiseksi on aina noussut ylpeys omasta itsestä ja siitä, että pystyn myöntämään ja avoimesti puhumaan vaikeistakin asioista. Kiitos vielä niistä rohkaisevista kommenteista, joita muutamia täällä sain :) Kerroin myös syömishäiriöisten tukiryhmässä, että vihdoinkin uskalsin puhua vaikeista asioista blogissani, Mulle tuli niin hyvä mieli siitä, että kaikki ryhmäläiset (mukaanlukien vetäjät) pitivät mua rohkeana ja inspiroivana jäsenenä eli siis kannustivat minua päätöksessäni. Viime kerralla yksi ryhmäläisistäni kertoi ajatelleensa itsekin aloittaa bloggailun. Hän myönsi olevansa peloissaan siitä, mitä muut ihmiset (läheiset, jotka eivät tiedä) hänestä ajattelisivat. Minä rohkaisin häntä kertomaan asioista juuri niin kuin itse kokee parhaimmaksi. Jos vaikeista asioista kirjoittaminen, esimerkiksi omaan blogiin helpottaa itseä, niin silloin on toiminut oikein. Ei näitä asioita tarvitse hävetä. Jokaisella meistä on heikkoutemme ja, kun ne ymmärtää ja niistä pystyy puhumaan, niin vahvuutta se ennemminkin on! Voin itse allekirjoittaa tämän sanoman. Oma oloni on ollut jokseenkin helpottunut ja mielikin kevyempi. Olen alkanut taas suunnitella juttuja-liittyen tulevaan ja ihan tähänkin päivään.

suunnittelin jo joulupöydän koristeluja...

hyllykkö löysi uuden paikan olohuoneen perältä...

nyt kirja(vaate)hylly marimekon kankaineen pääsee oikeuksiinsa olohuoneessa :)

väriä aamuun :))

Jamesin kanssa me ollaan käyty rakentavia keskusteluja tulevaisuudesta eli mun opiskeluhaluista ja toisaalta Jamesin suunnitelmista. Helppoa ei ole sillä, Jamesin haaveet jatko-opinnoista täällä Ausseissa ja halusta investoida omaan kotiin (ostaa talo!?) ovat hiukan ristiriidassa mun suunnitelmista opiskella ja elää Suomessa muutamat tulevat vuodet. Molemmat yritetään ymmärtää toisiamme ja nähdä kaikki vaihtoehdot -aikaa se on vienyt, mutta kyllä me kaikesta selvitään. Oon innostunut ajatuksesta, että mahdollisesti ensi huhti-toukokuussa (2014) minä ja James matkattaisiin yhdessä Suomeen, jotta minä voisin hakea kouluu -älkää vielä miettikö mihin, sillä en ole vielä niin pitkällä suunnitelmissa :) Me ollaan suunniteltu, että tehtäisiin inter rail -reissu Euroopassa. Kaikki on kuitenkin vasta suunnitelmissa. Samalla mieltäni painaa se, että eräs rakkaimmista ystävistäni on menossa naimisiin heinäkuussa 2014 ja toivoisin, että jotenkin saisin järjestettyä itseni sinnekin. Paljon on mietittävää, mutta en aijo ahdistua enää näistä. Asioilla on tapana järjestyä -kuin myös sillä faktalla, että mun viisumi vanhenee heinäkuun alussa, joten mun on pakko olla takaisin Ausseissa ennen sitä, mikäli yhteiseloa Jamesin kanssa toivon! Nyt ollaan taas pitkällä, joten taidan palata ihan viimesimpiin päiviin :)

Jamppa ja minä Murrumbeenan asemalla, parisen viikkoa sitten, junaa odottamassa!

night out with my man

The city lauantai-iltana

Kreikkalaisessa ravintolassa illallistamassa ennen The Cribs:n keikkaa :)

The Cribs -vauhdikas ilta!

muumimukit käytössä!

Viime viikonloppuna olin aikaansaava ja pesin meidän ikkunat -tulipa muuten raikastunut fiilis tähänkin kämppään. James ei voi ymmärtää miten voin oikeasti tykätä siivoamisesta, mutta kyllä se jonkinlaista järjestystä elämään tuo. Sitä paitsi nyt kun me asutaan omassa kämpässä niin tiedän, että siivoan meidän takia -en kenenkään muun! Eilen suunnuntaina Gemma tuli hakemaan mut autollaan ja me huristeltiin Sangrinhamiin, rantakahvilaan aamupalalle, jossa me treffattiin Sarah. Gemmasta ja Sarahista on tullut mulle oikeita ystäviä. Heidän kanssaan oon voinut puhua kaikista vaikeistakin asioista ja sekös on helpottanut, että oon saanut jakaa huolia sydämeltään. Näiden naisten seurassa on hyvä olla. Lähetin molemmille viestin myöhemmin iltapäivästä ja kerroin miten mukavaa mulla oli, ja miten paljon arvostan heitä ystävinä. Ystävyyttä ei voi koskaan yliarvostaa :)

ruokapöytä stailattuna illallista varten :)

Ruusut Jamesin vanhempien puutarhasta ja taustalla mun uudet kynttilänjalat, jotka ostin pihamyyjäisistä :)

Se, että oon vähentänyt töitä leipomossa viime viikkojen aikana, on oikeasti tehnyt hyvää! Oon koittanut ottaa rennosti ja tehdä juttuja, joista pidän. Niinkuin jo sanoin, niin ulkona lenkkeily yhdistettynä talojen katseluun on tuntunut aivan mahtavalta! En olekaan vielä kertonut, että oon löytänyt uuden lempi televisiosarjan; Selling houses Australia. Tuossa formaatissa tavalliset ihmiset ovat ongelmissa myydä huonossa kunnossa olevia kotejaan, joten ohjelman tiimi: kiinteistövälittäjä Andrew, sisustussuunnittelija Shana ja puutarhuri Charlie rientävät apuun. Parasta tässä sarjassa on se, että se tulee joka arki-ilta! Koti-Suomessa sai aina odottaa viikon seuraavan lempisarjan jaksoa! Tästä kaikesta mun täytyy kiittää Jamesiä, joka halusi hommata meille foxtel-kanavapaketin. Tuntuu jotenkin normaalilta, että vihdoin musta on huippua katsoa tv:tä, eikä vaan yrittää tehdä jotain "hyödyllistä" :D

Tätä viikkoa odotankin uusin ajatuksin, sillä huomenna mulla on ensimmäinen harjoittelu Cotton On -vaateliikkeessä! On todella virkistävää, että saan tähän arkeen jotain uutta meininkiä. Uudistuksista puheenolleen, oon ajatellut tehdä hiuksillenikin jotain. Tavallaan uutta leikkausta olen miettinyt, mutta katsotaan nyt, miten rahat riittävät :)

Ihanaa viikkoa XX

home made burgers -nam! :)

pekaanipähkinä- ja mangojäätelöillä Jampan kanssa :))

tässä vain. kotosalla. hyvällä mielellä :)