Ja uutta postausta heti perään!

Nyt se iski, nimittäin postailufiilis. Juuri muutama sekuntti sitten päivitin viimeisimmän postaukseni eiliseltä! Tänään olen flunssassa kotisohvalla. Mulla on takana hektiset viisi viikkoa töitä, joten odotettavissa oli, että vielä se tauti minuunkin iskee. Meillä on suurinosa porukkaa töistä ollut kipeänä. Pitkään sinnittelin ja luulin jo selvinneeni, mutta eilenpä sitten aloin voimaan heikosti. Mun pomo järjesti mulle tämän sunnuntaipäivän vapaaksi, jotta saan levätä ja parannella itseäni. Harmi vaan, että tässä sohvalla joudun makaamaan, sillä ulkona olisi aurinkoa. Katsotaan, josko myöhemmin jaksaisin käydä piristäviä säteitä kahmimassa.

Ajattelin kirjoitella vähän ja jakaa mun viimeaikaisia ajatuksiani elämästä ja itsestäni. Niin kuin jo tossa aijemmin kirjoittelin, niin hyvillä fiiliksillä olen ollut. On muuten ihana olo, kun osaa nauttia hetkestä ja löytää jokaisesta päivästä niitä positiivisia juttuja. Esimerkiksi eilen töihin mennessä hymyilin itsekseni siitä, miten hyvässä seurassa saisin päiväni viettää. Mun eiliseen työporukkaani kuului mun aina aurinkoinen ja positiivinen pomoni Kimberly, valovoimainen nuorineiti Bree sekä sympattinen 19-v. poika Cooper. Hyvällä tiimillä on niin suuri merkitys työhän. Sitä ei voi korostaa koskaan liikaa. Se, mikä on myöskin saanut mut onnelliseksi on, että olen alkanut arvostamaan suorituksiani elämässäni. James tuossa yksi ilta muistutti minua siitä. Olen edennyt vuodessa sieltä leipomosta, kahden vaateliikkeen kautta nykyiseen työpaikkaani Fossil-liikkeseen. Ottaen huomioon kaikki tekijät elämässäni, en voi olla kuin tyytyväinen ja jatkaa samalla hyvällä draivilla tulevaisuudessakin. Mulla on tekemisen- ja menestymisenhalua ja tiedän, että pääsen niillä niinkin pitkälle kuin vaan haluan. Parhain neuvo, jonka voin itselleni antaa on ottaa päivä kerrallaan ja elää hetkessä. Samalla voin oppia joka päivä jotain uutta itsestäni. Näin tulen tekemään niitä oikealtatuntuvia valintoja ja päätöksiä! :)

Aurinkoinen mieleni on saanut minut ottamaan rennommin ja auttanut minua löytämään värit, sekä tyylisuunnat, joita en ehkä aijemmin edes huomannut. Olen hullaantunut kaikkiin kirkkaisiin väreihin. Fossil-työni on varmasti myös auttanut tässä. Olen uskaliaampi pukeutumisessani ja värienkäytössä. Ensimmäinen löytöni töistä on tuo kuvissa esiintynyt turkoosi laukkuni. Se on oikeasti piristys myös niihin harmailta näyttäviin aamuihin.´Töistä olen myös saanut inspiraatiota korujenkäytölle. Minä olin iskostanut päähäni yksinkertaisuus on kaunista -ajattelun, joka edelleen kyllä pitää paikkansa. Olen kuitenkin huomannut, ettei mistään ajatuksista kannata tehdä ehtoja. Ensimmäiset työpäiväni kuljin ilman mitään killuttimia ja nyt viiden viikon jälkeen multa löytyy kellon lisäksi kaulakorut, rannekoruja ja jopa korvikset! Uskaliaasti, mutta huolitellusti kuuluu täältä tänään!

Minusta on alkanut tuntumaan, että multa löytyisi kaikenlaisia esteettisiä juttuja ja ajatuksia, mitä jakaa. Mun elämässä on tällä hetkellä niin paljon kaikkea kaunista, että niistä varmasti saa tänne blogiin juttuja -tai ainakin kuvia. XX

 



Tavaraa, sitä sun tätä, mutta jokseenkin ne ovat sovussa mun kotona.



Värejä elämään!

 

Mun oma Mandala, joka onkin siis korulaatikkoni :)

 

Mun oli pakko ostaa myös tämä Niksu-kirjaboxi, sillä tuo pikkuveikko pikkuautossaan oli yksi mun lempiohjelmista silloin joskus...

Kukkaisia ajatuksia repun ja taustan muodossa :)

 

Siinä mun ensimmäinen Fossil-kelloni ja lisänä rannekorut, olen virallisesti alkanut fossilisoitumaan!

Mandala-kirjaboxini, dream catcher (latinalaisamerikkalainen painajaistenkarkoittaja) sekä purkki, joka oli pakko saada.

 

Aamiasta Jampan kanssa Parkdalessa.

Unelmien pikku-talo trendikkäässä Carltonissa.

I am still here!

Mua ei voi syyttää ainakaan yliaktiiviseksi bloggariksi. Viime postauksesta on vierähtänyt pari kuukautta. Olen aloittanut uuden postauksen muutaman viikon välein, mutta mitään niistä en ole saanut aikaseksi postailtua -kiitos oman kärsimättömyydeni katkeilevan nettiyhteyden takia. Tässäpä mulla on viimein hetki luppoaikaa Jamesiä kotiin odotellessa. Mulla oli tänään vapaapäivä ja sain aikaiseksi liikuttua (kävin hakemassa kaunokais-pyöräni korjaamolta), kokattua herkkubrunssin ja katsottua nauhoitettuja tv-ohjelmia. Olen vihdoin ja viimein ymmärtänyt vapaapäivän merkityksen. On ihan ok olla tekemättä mitään, varsinkin, kun on yhtä väsynyt kuin minä.
Olen tosiaan nyt ollut kuukauden uudessa työssäni Fossil-liikkeessä, samassa Direct Factory Outlet -keskuksessa, jossa Elwood-työnikin sijaitsee. Töitä on riittänyt; viimeisen parin viikon aikana työtunteja kertyi vajaat 80. Onhan se iso harppaus siihen, mihin olin tottunut. Toisaalta en valita kyllä yhtään. On ollut todella hienoa päästä mukaan kansainvälisen ketjun toimintaan ja tutustua uusiin tuotteisiin. Fossil-tuotteita voi kuvailla sanoilla vintage, laadukas ja omaperäinen. Nuo sanat sopivat omaan pirtaani niinkuin äidin kanssa totesimme. Se, että olen itse innostunut tuotteista tukee tietenkin myyntiäni. Esteettisyys on mulle kaikki kaikessa, joten varmasti syystä olemme Fossilin kanssa toisemme löytäneet :))
Mulla on edessä nyt jännittävät ajat, sillä oma rakas siskoni Ada saapuu tänne Melbourneen muutaman viikon päästä! Ystäväni Mette puolestaan marraskuun lopulla. Kaksi kärpästä melkein yhdellä iskulla mulle siis. Ada ja Mette ovat saaneet working holiday -viisumin, jolla minäkin "aikoinaan" tänne saavuin. Molemmat rakkaat neitini muuttavat minun ja Jampan kanssa kimppaan, joten meillä on jo alkanut uuden kämpän metsästys. Eihän tämä kuvio mikään itsestäänselvyys parisuhteelle ole ollut. Minä olen meidän suhteen ruusulasinen yltiöoptimisti ja James on tempperamentti jääräpessimisti. Multa löytyy ominaisuuksina myös tuo jääräpäisyys. Miettikääpä sitten näitä konfliktitilanteita hah. No mutta tärkeintä onkin, että aina ollaan löydetty ratkaisu, johon molemmat ovat tyytyväisiä. Täällä teitä neidit odotellaan jo! ;)
Tosiaan paljon tulee tapahtumaan, kun suomineidit saadaan kasaan. Olen viemässä Adan hänen ensimmäisenä viikonloppunaan hevoskisoihin, Caulfield Cup:iin. Osallistuin itse pari vuotta sitten Derby Day -laukkakisoihin Jamesin kaveriporukan kanssa. Tänä vuonna meitä on vain minä, Ada ja James, mutta hauskaa meillä tulee olemaan. Asukokonaisuutenikin alkaa olla kunnossa!
Mitäs muuta tässä on tapahtunut, en edes muista. Mulla tietenkin riittää ajatuksia ja mielikuvitusta joka päivä liittyi se sitten esteettisyyteen, ihmismieleen tai elämään yleensä. Päivä kerrallaan -elämänasenteellani olen osannut nauttia ja elää hetkessä. Ei tätä elämää niin vakavasti tarvitse enää ottaa. Pääsen paljon helpommalla, kun olen osannut alkaa nauttia pienistä hetkistä, niin kuin vaikkapa tämänpäiväisestä, ansaitusta, vapaapäivästäni! Laittelen tän postauksen mukana sekalaisen paketin kuvia viimeisiltä parilta kuukaudelta. Niistä muistan itsekin sitten paremmin, mitä kaikkea tässä onkaan ehtinyt elämään! Kokeillaan, josko alkaisin nyt vihdoin saamaan tätä kirjoitusvirettänikin takasin, kun olen alkanut tottua tähän hektiseen viikkorytmiini. XX

 

Yksi ilta Richmondissa..

 

 





"Taide"-kuvia Richmondista.





Kaunis Carlton illasta.

 



Päiväkävelyllä Carltonissa with my man!

Long macchiato ja suklaabrownie -erään lauantaipäivän herkkuhetki!

Minä itse ensimmäistä kertaa viiriäisten parissa...



Siinäpä lopputulos viiriäisestä perunamuusipedillä, valkoviinillä maustettuna. Nam!

Uusien bootsien aika... Uudet löytyivät, mutta eivät nuo kuvassa.

Työpaikkani Fossil edustettuna hyvin tässä kuvassa, meidän paikallisesta lähi-itämaisesta -ravintolasta.

Minun ja Jampan annokset Oasis Bakerystä (yllämainitusta lähi-itämaisesta ravintolasta).

Short nightout. Kevättä ilmassa!!

Tauolla töistä. Aalallaa (aurinko) paistaa ja lämmintäkin jo on.

Korealaista ruokaa odotellessa.

Korean sushia.

Uusi selfie. Minä ja mun mopsinsilmät.

Melkein barista tuolla kahvilla.

Löytöjä Ishka-liikkeestä. Tuo valkoinen koriste on dream catcher, latinalaisamerikkalainen koriste, jolla pahat unet karkoitetaan.

Minä voisin varmaankin alkaa "työkseni" promoamaan Fossilia.

Minusta on tullut taas bling bling -tyttö. Johtuisikohan uudesta työstäni?

Pikku-birdie kupissa. Vapaapäivän piristys.

Jamppa ja minä lounaalla Chapel Streetillä. Takana hektinen aamu uuden kämpänmetsästyksessä.

Tämän viikon tiistaina mulla oli vapaata pitkästä aikaa, joten menin kahville, luin lehdet ja kirjoittelin kortit ystävilleni.

 

Opossumit meidän etuovelta kuvattuina. Nämä otukset vaan jostain syystä hirvittävät minua...

 

 

Kotitekoinen aamiainen. Elämä on pieniä nautintoja.